keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Rapujuhlia ja Neitsyt Mariaa ja vähän latva-artisokkaakin

Rapujuhlissa olen ollut aina. Veljeni kanssa yritettiin muistaa ensimmäisiä rapujuhliamme, ei muistettu. Sen sijaan muistettiin siskonpojan ensimmäiset rapujuhlat - hän oli silloin 1-vuotias - edellisenä vuonna hän syntyi rapujuhlailtana. Sisareni ei siis ollut niissä juhlissa vaan synnärillä :)
Isäni lapsuudessa Pohjois-Päijänteellä vietettiin  rapujuhlia aina elokuussa. Rapuja pyydettiin merroilla ja keitettiin padassa rannalla, puihin kiinnitettiin itsetehtyjä rapulyhtyjä, joissa oli kynttilä sisällä ja hauskaa kuulemma oli. Äitini järjesti aina rapujuhlat elokuussa, jolloin puolisukua viettää synttäreitäänkin ja lapsenlapset oikein odottivat "mummin rapujuhlia". Taas omenapuihin ripustettiin rapulyhtyjä, joissa oli kynttilä... ja joka vuosi pari paperilyhtyä paloi illan tuoksinassa. Laulettiin ruotsalaisia juomalauluja ja kaikkea kivaa ohjelmaakin oli, yhtenä vuonna lapsenlapset järjestivät sirkuksen pimenevässä illassa ja eräänä vuonna jokainen sai maalata oman "pilttipurkkilyhtynsä" ja mummille tehtiin valopuu takapihalle. Se oli hieno.
Meillä Äijän kanssa vietetään myös rapujuhlia. Meillä juhlat ovat aina 15.8. Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivänä. Herramme äiti kuuluu juhlassamme tervehdyksenä - aina kun nostaa valkoviini lasin tulee sanoa "Terve Maria armoitettu!" ja siihen muut vastaavat "Herra kanssasi!" Tilaisuus alkaa alkumaljalla ja tekstin luvulla. Aikuisille on jotain kuohuvaa ja lapsille omaa kuohuvaa. Lasten juoma oli tänä vuonna jotain ihanaa ranskalaista limonadia. Äijä meillä vallitsee juomapuolta ja Ämmi sitten keskittyy siihen syömäosastoon.
Ruokana oli siis rapuja - sekä kokonaisia katkarapuja, että keitettyjä jokirapuja, paahtoleipää ja kotitekoista chilimajoneesia - erityisherkku !!! Vihreää kesäsalaattia oli myös ja lämpimänä oli höyrytettyä kukkakaalia, valkoista ja violettia. Rapujuhliin kuuluvat värit ja pöytä onkin tosi värikäs ja koko ruokatila on koristeltu lyhdyin ja erilaisin rapukoristein. Rapujuhlakoristeitakin on jo lähes laatikollinen vrt. joulu :)))
Jälkiruokana oli jäätelöä ja hilloa. Ai niin, snapsia ottaessa pitää aina aloittaa laulu, monisteet on varattu jokaisen ruokailijan lautasen alle.
Äijä on kehittänyt oivan roska-asiaan liittyvän jutun... aivan samoin kun jokaisella on sormien huuhtomiseen malja, on pöydän ympärillä pareittain roskakori, muovinen, jossa on valmis biohajoava roskapussi rapuroskille. Sitten vaan kerätään pussit ja samantien roskiin, eivät jää "haisemaan".
Taas oli hauskaa... suuren suosion sai uusi "rapukoriste" enkelikellokynttilä rapuversio, jossa pienet katkaravut pyörivät kilpaa kynttilän ympärillä ja rapulyhdyssä oli vain ledkynttilä palovahinkojen minimoimiseksi.

torstai 1. syyskuuta 2011

Kesä meni ja syksy alkoi ;)

...niin kesä meni Ämmillä ja Äijällä ilman nettiä, sillä "tekniset ongelmat" jyräsivät kaikenlaisen kirjoittelun sähköiseen viestimeen. No ei se haittaa, kesällä on muutakin tekemistä kuin netin äärellä istuminen, vaikka uiminen ja nurmikolla loikominen, saunominen, retkeily ja kaikkee...
Syötiin kuitenkin, juhannuksena rosvopaistia, savukalaa ja grillattuja kasviksia, apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä (29.6.) kalastajien kunniaksi kalaa kesän sipuleilla ja porkkanoilla lisättynä, ja kirkastuspäivänä (6.8.) Arnia eli lammasta kreikkalaiseen tapaan.
Rosvopaistia varten tehtiin ihka uusi tulitiilillä vuorattu kuoppa Maammolan takapihalle. Kuopan tekemiseen osallistuivat perheen nuoretkin innolla. Niinpä aherruksen jälkeen lammaspaisti hautui alhaalla ja yläpuolella savustui kirjolohi eli sateenkaarirautu - tosi tehokasta ja vielä kalan valmistuttua kasvikset paistuivat valurautaparilalla kivan raitaisiksi. Ämmin ihmetykseksi kaiken syömisen jälkeen räiskäleet maistuivat koko sakille kuin tyhjää vain jonotusnumerosta kiistellen!
Arnia tehtiin elokuussa. Kreikkalaiselle lampaalle on tullut tavaksi laittaa sitruunaa, oliiviöljyä, tomaattia, rosmariinia, valkosipulia mausteeksi ja taas Ämmin lempiruuanlaittoa matalalla lämmöllä hitaasti mehevää ja pehmeetä valurautapadassa. Ja uusia juureksiä uunissa hauduttaen tietty yrteillä ja oliiviöljyllä maustettuna. Maistui Papalle ja Pipollekin.
Kuhmossa syötiin rönttösiä ja Lentiiran Marttojen tekemät olivat ehdottomasti parhaita - kiitos heille konsertin jälkitarjoilusta :)

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Helatorstai ja helluntai - juhla-ajan eräänlaiset päätökset

Helatorstaihin kuuluu Äijän valmistama charlotta, sitruunatäyte ja kääretortussa uuden sadon raparberi. Aterian juomana on siideri ja jalostettuna Calvados. Pääruokana on lintua - tänä vuonna valmistimme ranskalaista luomukanaa uunissa juurespedillä. Sisällä kanoissa oli yrttejä palstalta, saksankirveliä, mäkimeiramia, sitruunamelissaa, persiljaa ja lohko sitruunaa ja sipulia. Nesteeksi kuivaa siideriä. Hyvää tuli!
Kanasta muuten. Taas Ämmi ihmettelee??? Broilerinkoivet valmiiksi maustettuna jollain punaisella eivät ole Ämmin makuun. Äijän kummastukseksi Ämmi pesee pois koko punaisen, jos muuta lintua ei ole saatavissa, ja maustaa sitten mieleisekseen :) Kokonainen kana tai kananpoika on paljon maukkaampi. Kanat vaan keittymään hyvästi maustettuun liemeen tai valurautapataan hautumaan yrttien ja sitruunan kanssa. Jonkun muinainen muisto kanaviillokista kouluruokana on todella menneen talven lumia.
No helluntai aikaa kestää pitkälle syksyyn... monenlaista siis voimme keitellä. Virsistä helluntain virret on sitten ihania :) vaikka esimerkiksi virsi 122 "Luojansa sanasta sai valon maailma..." ihanat sanat ja hyvä sävel ja jotenkin niin ylöskohottava, niinkuin koko helluntai.

maanantai 30. toukokuuta 2011

Parsaa ja pääsiäistä!

...niin pääsiäisaikana meillä syödään parsaa. Muutama vuosi sitten Äijä hankki Ämmille oikein parsakattilan ja samalla päätimme (jotta varmasti saisimme joka vuosi ihanaa tuoretta parsaa :)))) , että pääsiäisaikaan kuuluu yhteinen parsa-ateria perheen kanssa. Ämmi kohentelee hollandaise-kastikkeen teko-osaamistaan, pitäähän ensiparsan kanssa tarjota arvoistaan soossia. Hollandaisesoossi ei muuten ole niin vaikeaa kuin voisi luulla ja aivan varmasti tosi hyvää minkä tahansa uuden vihanneksen kanssa. Monessa keittokirjassa on hyvä ohje. Ämmin periaate on sellainen, että jos ohje on kovin monimutkainen, on parasta keittää kuvasta. Tietysti ensin jostain perustekniikat neuvovasta opuksesta yleisohje ja sitten kuva käteen ja menoksi. Munakello on jokaisen ruuanlaittajan perushyödyke kaikkeen keittoaika juttuun. Munakellossa on se hyvä puoli, että voi mennä sohvalle lukemaan jotain ja kuunnella keittiöstä milloin pirahtaa. Totta, on eväitä, joiden valmistelun aikana ei kannata mennä kauas hellan äärestä, niinkuin tuo parsa ja hollandaise, mutta monenlaista potunkeittoo on, jolloin voi. Ai niin, tänä vuonna meillä tarjottiin haukifilettä parsan kanssa. Ämmin äiti - tosi ruuanlaittaja - paistoi aina haukea seuraavasti: ensin haukifilepalat tai useammin poikkileikatut haukipalat pyöriteltiin vehnäjauhoseoksessa, jossa oli suolaa ja valkopippuria. Valurauta - Ämmi käyttää valurautaa ekologisista syistä ;) kestää isoäidiltä tyttärentyttärelle - ei hirmu kuumaksi lämmitetylle pannulle ripsautetaan öljyä ja voita ja kalapalat ruskitetaan kevyesti, sitten loraus tai kaksi kermaa, arkena kahvi- tai ruokakermaa sunnuntaisin tai juhlapäivinä kuohukermaa, kansi päälle ja kalapalat haudutetaan hiljaisella tulella kypsiksi. Ja näin on valmista. Lapset muuten oppii pian poimimaan ruodot kalasta - ne on näet järjestyksessä, riveissä ja silleen. Ja samalla oppivat biologiaa - tältä kala näyttää, jos se olis dinosauruksen luuranko museossa. Äijän ja Ämmin huushollissa ei muuten koskaan käytetä suorakaiteen muotoista silmätöntä kalaa. Kotimainen oikea kala silmillä on BEST ja nopee ja helppo laittaa ;)

perjantai 6. toukokuuta 2011

PÄÄSIÄINEN - HERRAN PÄÄSIÄINEN!

Aivan "pääsiäinen oli ja meni" - ei PÄÄSIÄINEN jatkuu aina helluntaihin 12.6. asti. Siihen asti kaikenlainen herkuttelu ja pääsiäismunat ja mämmi ovat aivan sallittuja.
Vietimme Perheen kanssa Seder-Agape ateriaa pääsiäispäivänä. Juutalaiskristillisellä pääsiäisaterialla luetaan HAGGADAN eli kertomuksen mukaan pääsiäiskertomusta, juutalaisten erämaavaellukselta 2. Mooseksen kirjan luvusta 12 lähtien. Ateria alkaa kynttilän sytytyksellä - perheenäiti (Ämmi) - sytyttää kynttilät alkusiunauksen tavoin.
Olemme kristittyjä, emme siis lain vaan evankeliumin sanan vahvistamia ja ateria ei pääty toivomukseen Messiaan tulosta vaan liittymiseen Jeesuksen ja opetuslasten seuraan pääsiäisaterialle, yhteiseen uskontunnustukseen, leivän murtamiseen ja viinin jakamiseen Markuksen evankeliumi 14 luku jakeet 22-25.
Ruokalista on mittava. Alkupalana on "Syömä eli Raamatunlukua ja Äijän lempipääsiäisvirsi 87" juomana on champanjaa. Tämä on aivan Äijän oma viritelmä.
Kaikenlaista syödään ja kaikella on paikkansa sederissä - järjestyksessä. On katkeria yrttejä, niukkaa ravintoa, suolavettä, muistuttamaan erämaan niukoista oloista. On poltettu muna surun symbolina ja matsaleipää - happamatonta ohraleipää - kiireen merkkinä. On lampaanpaisti - tässä Ämmi antaa mielikuvituksensa lentää, kuinka se milloinkin laitetaan ja maustetaan - ja uunijuureksia... niin ja on "muurilaastia" lasten herkkua, omena-rusina-manteli-mössöä mehulla kostutettua. Tämä "herkku" muistuttaa rakennustöistä, muuraamisesta, mitä heprealaiset tekívät Egyptin orjuudessa.
Jälkiruoka on taas Ämmin viritelmä: Pashaa, vanhalla koulunkotitaloudessa saadulla reseptillä :) ja hedelmiä ja punainen tuohus palaa keskellä kauniissa Kristus monogrammein koristettua Pashaa.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Virpomasunnuntaita odotellessa

Mietit varmaan - no eipä puhuta paastosta mitään vaikka ns. syvä paasto alkoi 5. paastonajan sunnuntaina (10.4.) kärsimyksen sunnuntaina - ei puhuta, ei. Päätimme Äijän kanssa aloittaa kirjoittelumme kristittyjen suurimmasta juhlasta pääsiäisestä ja tässä valmistaudutaan siihen. Varsinaisia paastokirjoituksia tulee, mutta jossain toisessa vaiheessa.
Lapset muuten suunnittelevat virpomavitsoja ja virpoma-asuja palmusunnuntain eli virpomasunnuntain kierroksia varten. Tänä vuonna taitaa "munamies" olla ykkönen ;) Äijä on jo varautunut virpomapalkkoineen pikkukiertäjiä varten. Ämmin lapsuudessa "palkka" piti hakea uudella kierroksella pääsiäisaamuna. Meillä kyllä lapset säästävät "palkat" ja niiden nauttiminen alkaa vasta pääsiäisyönmessun jälkeen. Maammot ja muut kauempana asuvat läheiset virvotaan puhelimessa ja palkkakin kulkeutuu kuriiripostissa virpojalle.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Tästä se alkaa!

Tästä se alkaa!
Tulevan pääsiäisen juhla-aterian sederaterian suunnittelu on jo käynnissä. Juutalais-kristillinen pääsiäisateria on vuoden tärkein juhla perheessämme.
Juhlan suunnittelu alkaa siitä kun mietitää, keitä on tänä vuonna osallistumassa eli monelleko paikkoja järjestellään. Ämmin tärkeä kysymys on; millä pashaohjeella jälkiruoka pasha valmistetaan? ... sillä vanhalla koulun kotitaloustunnilla saadulla vai jollain uudemmalla? Pääsiäispashan kohdalla meillä ei kyllä käytetä mitään korvaavia kevennysaineita sisältäviä ohjeita, niitä ohjeita ja aineita käytetään sitten arkena.
Äijän suurin kysymys lienee mitä shampanjaa tarjotaan? Pääsiäisenä meillä nimittäin tarjotaan kristittyjen suurimman juhlan kunniaksi shampanjaa! Toki sederaterialla tarjotaan myös punaviiniä ja rypälemehua tärkeitä aterian aikana nautittavia maljoja varten.
Tänä vuonna muuten Äijä taitaa olla nuorimman aterialle osallistuvan kysymyksen esittäjä :) Useinmiten kysymyksen on esittänyt joku lapsistamme, pienimmät osasivat tuskin lukea ensimmäisellä kerralla.
Sederaterialle kuuluu sedervihkonen, josta käy selville aterian kulku ja tarjottavat. Pasha ei varsinaisesti kuuluu sederiin, mutta meillä pääsiäisaterian jälkiruokana on pasha.